Jokaisen toiminnalla on vaikutusta!

Sähkö on läsnä elämässämme ja jokaisen kodissa. Se on itsestäänselvyys. Sen läsnäolo huomataan vasta silloin, kun sitä ei olekaan. Se, miten sähkö sinne pistorasiaan hiipii, onkin jo vähän monisäikeisempi juttu.

Voimajärjestelmän ylläpito on jatkuvaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottelua. Sähköä on tuotettava hetkellisesti juuri sen verran kuin sitä käytetään. Tasapainon mittari on sähköverkon taajuus. Kun kaikki on hyvin, taajuus on tasan 50 hertsiä. Jos taajuus heilahtaa merkittävästi, on vaarana, että voimalaitokset irtoavat sähköverkosta ja syntyy laaja sähkökatko.

Aamuisin, kun yhteiskunta herää, tarvitaan lisää sähköä ja totutusti voimalaitokset lisäävät silloin puhtiaan. Ilmastonmuutosta blokkaavien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi rakennetaan jatkuvasti uutta uusiutuvaa energiantuotantoa, tuuli- ja aurinkoenergiaa. Näiden osuus jatkaa vahvaa kasvuaan, hyvä niin!

On kuitenkin huomattava, että kyseiset laitokset eivät käynnisty ja säädä tuotantoaan napin painalluksella aamuisin vaan säätilan mukaan. Järjestelmän tasapainon ylläpitoon tarvitaan jatkossa uutta, kun samaan aikaan sähkömarkkinoilta vielä tippuu pois fossiilisilla käyviä tuotantolaitoksia. Sähkön käytön sopeuttaminen, eli kysynnän jousto, on mainio ratkaisu tehotasapainon hallintaan. Säätöä ilman ainuttakaan uutta voimalaitosta!

Kysynnän joustoa käsin ja automatisoidusti

Sähkömarkkinan tilanne- ja samalla tasapainokuvan saa päivittäin vilkaisemalla sähkön tuntihintaa. Vapun jälkeisenä päivänä 2.5.2019, saatiin yhteen päivään kiteytettyä hienosti hinnan vaihtelua (Kuva 1). Yöllä sähkön markkinahinta oli lähestulkoon 0 snt/kWh. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kuluttajalle, joka hankkii sähköenergiansa pörssihintaisena, jäi yön sähkön kulutukselta maksettavaksi vain sähkön siirron osuus ja sähköverot. Todella alhainen hinta johtuu lyhyesti sanottuna siitä, että Pohjolassa on nyt runsaasti vettä ajettavaksi voimalaitosten läpi, Tanskan puolella puhaltavat sopivat tuulet sekä yöaikainen sähkön tarve on maltillista.

Jos voin itse arjen pienillä teoilla ja vaihtoehdoilla jotenkin parantaa oman jälkikasvun tulevia elinoloja, teen ehdottomasti parhaani. Lataan sähköautoni yöllä ja ajastan pyykinpesukoneen starttaamaan aamukuudelta puhtaalla energialla, koska yöllä energia on halpaa, sitä on tarjolla jo liikaakin ja se on peräisin tuulesta ja vesivoimasta. Illalla puolestaan vältän kalleimmilla tunneilla saunan lämmitystä, koska tiedän, että piikkitunneilla tuotantopaletissa on päällä myös ei niin ympäristöystävällistä tuotantoa. En toki yksin maailmaa pelasta, mutta on selvää, että pienilläkin asioilla voi vaikuttaa.

Itse toteutan pääosan joustoistani manuaalisesti, mutta kysyntäjousto on mahdollista toteuttaa myös automatisoituna. Jousto voi olla esimerkiksi kasvihuoneen valojen lyhytaikaista sammuttamista 10 kertaa vuodessa tai suuren vesivaraajan kapasiteetin aktiivista hyödyntämistä kysyntäjoustomarkkinoilla.

Smart Otaniemi projektissa katse tulevaisuudessa

Energiajärjestelmässä on käynnissä täydellinen muutos. Energiantuotanto hajautuu, uusiutuvan energian osuus sähkömarkkinoilla kasvaa ja liikenne sähköistyy. Väreen uudet energiaratkaisut ovat olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. Smart Otaniemi projektissa pääsemme kehittämään tuotteitamme ja palveluitamme yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Asiakkaamme kaipaavat lopulta lämpöä, valoa ja elämän laatua, ei kilowatteja tai kilowattitunteja. Tulevaisuudessa toimitamme asiakkaillemme laajempaa kokonaisuutta, ei pelkkää energiaa.

Väreen uudet energiaratkaisut sisältävät kysyntäjoustopalvelut, aurinkosähköjärjestelmien kokonaistoimitukset, hybridisuodattimen sekä sähköisen liikenteen palvelut latauslaiteratkaisuineen. Projektissa keskitymme näiden teknologioiden palvelukehitykseen. Näiden lisäksi olemme kiinnostuneet myös koneoppimisen ja energiavarastojen hyödyntämisestä unohtamatta kansainvälistymisen mahdollisuuksia.